keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Kohti uusia haasteita.

Minun viikkoni alkaa vapaa päivällä. Menin viime viikonloppuna Deeconin aikoihin kyselemään työvuoroja. Nainen, joka vastasi opiskelijoista sanoi, ettei minun kannattaisi mennä maanantaina töihin, koska ei hänkään siellä ole. Ja on myös public holiday. Joten vapaa oli minulla. Viettelin päivää yksin, koska Niina oli töissä. Mutta onneksi oli vielä kaunis ilma :) Täällä on paljon pupuja ja välillä niitä näkee tässä majoituksekin pihalla joskus yhden ja joskus jopa 4 kerrallaan. Tuossa on yksi mistä sain kuvan ja sekin on otettu ikkunan läpi mut on kuva kumminkin. Kävin myös lenkillä kauniin saan kunniaksi kun aurinko paistoi ja oli lämmintä. Taaskin ongelmana liian paljon vaatteita päällä. Myöskin mulla oli ollut jo toista viikkoa, joku ihme kurkkukipu, et alkoi vaa koskee kurkkuun, mut ei mitään muuta. Söin sitten särkylääkkeitä ja onneks se on mennyt ohitse. Kurkkuakin itse itse kivasti tutkia ja jotain aftan näkösiä näytti mutta mistäs sitä oikeesti tietää mitä pöpöjä siellä oli.. hah :D harmi ku ei oo kuvia jälel mitä sieltä otin ois neki voinu tähä ihan sen huvin vuoksi laittaa. Mutta maanantai meni nopeasti ja kävin vielä kaupassakin kun oli aikaa. Käytiin maanantaina syömässä myös KFCssä ja hyvää oli niinkun Niinan ilmeestä näkee. Myöskin ostettiin Glasgowta varten selfietikku, joten sitäkin piti kokeilla. Viimeinen kuva on vaa kun tuol pihalla oli joku nirhannu yhen linnun ja näky vaan sulkavana.



 



Tiistaina minulla alkoi uudet kujeet uudella osastolla. ICU. Olin todella jännittynyt ja mietin, että miten oikein osaisin olla ja miten ymmärrän siellä. Menin kuitenkin aamuvuoroon ja tietäisin enemmän vuoroja kun paikan päälle pääsisin. Joten minut laitettiin Angela nimisen hoitajan kanssa. Hän oli sellainen papupata ja todella hyvä hoitaja. Mutta jännityksessä ja osastolla oli todella kuuma. Siis sellainen huonosti lämmitetty sauna, niin ei oltu edes päästy kunnolla alkuun kun minua alkoi heikottaa. Oli pakko sanoa se yös ääneen kun meinasin jo lyyhyistyä kun silmissä alkoi sumentua. Kävin istumaan ja toinen hoitaja toi minulle vettä, ja tunsin olon noloksi.. En edes ollut niin jännittynyt mutta kaipa sitten olin. Olokin meni onneksi ohitse ja täm hoitaja kertoili minulle kuinka aamuhommat aloitellaan. Tuntui, että kaikki menee ohitse kun tietoa tulvi taas hullullailla.

Sain myös ensimmäisenä päivänä käteeni n. 6 sivua pitkän nivaskan eriaiheista kuten hengitys, verenkierto, neurologia, munuais, kommunikointi, iv-lääkkeet, kipu yms. Ja se nivaska täytyi täyttää ja käydä läpi harjoittelun aikana. Tuntui tosi absurdilta, että todella kerkeisin ne kaikki käydä lävitse. Ensimmäiseen päivään mahtui kyllä vaikka mitä. Kävin myös lävitse Sheilan kanssa mitä kaikkea minun täytyy myös koneelta katsoa ja opiskella. Mikä tietenkin oli tosi kiva, että mahdollisuus kaiken oppimiseen tarjottiin. Tuntui, että päivä meni nopeasti ja sain myös ensimmäisenä päivänä nähdä kuinka potilaalle laitetaan trakea. Lääkärikin oli todella mukava ja antoi minulle jopa tehtävän sen aikana. Sain seistä potilaan pääpuolella pitää intubaatioputkea suorassa asennossa kun trakea laitettaisiin. Mutta pahaksi onnekseni minua alkoi taas huimata. Olin niin pettynyt itseeni kun en vain saanut itseäni pysymää siinä. Sanoin, että taas huimaa. Näin trakean laitosta osan ja osan vain ruudulta, mikä tietysti sekin ihan ok. Minun työpäiväkin alkoi olla jo loppumassa ja huomasin, että olin kyllä ehkä hieman huonosti juonut kun osasto oli pohjakerroksessa, eikä oikein mitään ikkunoita mistä ilmaa voisi vaihtaa. Mutta ensimmäinen päivä meni ja sain kolmen viikon työvuorot, joten helppo suunnitella tekemistä.

Alkuviikonaikana yhtenä iltana Niinan kanssa juteltiin, että olisi mukava lähteä Glasgowhun viikonlopuksi katsomaan millainen paikka se oikeasti olisi. Kun siinä juteltiin, huomattiin, että tulevana viikonloppuna molemmilla olisi vapaa viikonloppu niin samalla kun asiasta puhuimme päätimme lähteä tulevana viikonloppuna Glasgowhun. Nopea päätös ja varattiin bussimatkat sinne ja takaisin ja hostelli. Tällä kertaa varattiin kahden hengen huone mutta, kun olimme päättäneet lähteä myös Edinbughiin muutaman viikon päästä, meinattiin, että voitaisiin mennä vaikka 4 hengen huoneeseen. Kuitenkin nyt oli taas jotain todella mukavaa odottaa ja kun perjantaina pääsisimme kello 15.30 niin sitten lähtisimme klo. 17.05 kohti Glasgowta.

Innolla lähdin seuraavaan työpäivään. Olin koko viikon aamuvuoroissa, joka oli 7.30-15.30 helppoa kun saa nukkua melkein puol seittemää kun asuu näin lähellä työpaikkaa. Kun oon aina ollut vähän aamu uninen. Kuitenkin pääsin taas työskentelemään Angelan kanssa mutta toisen potilaan kanssa. Tämä potilas oli hengityskoneessa eilen mutta hänelle oli laitettu trakea sen jälkeen kun minä lähdin töistä. On täytynyt hieman opetalla lukemaan huulilta, koska trakean tai intubaatioputken kanssa ei oikein voi puhua. Mutta kuitenkin olen saanut hommat tehtyä. Toinenkin päivä meni todella nopeasti. Huomasin toisen työpäivän jälkeen, että aika tuolla osastolla menee todella nopeasti. Kun on hommia niin päivätkin menee nopeasti.

Huomasin aamupesuja tehtäessä ihmisillä on niin paljon eroavaisuuksia. Silloin kun oli MHDUssa välillä itselle tuli vähän sellainen olo, että tekisi mieli sanoa, että vaihdatko hanskat. Kun siin yksi hoitaja auttaa potilasta pysymään kyljellää, kun toinen pesee selän ja takapuolen yms. ja sitten ottaa likaiset lakanat pois, tähän asti ok mutta sitten likaisilla hanskoilla laittaa puhtaat. Tietysti ei niissä aina ole mitään vaikka olisi pessytkin mutta jotenkin välillä se tuntui oudolta, kun täällä ICUssa kenen kanssa olen nyt työskennellyt niin jokainen on vaihtanut hanskat tai pitää kaksia hanskoja päällekkäin ja poistaa toiset. ICUssa on myös se, että potilasta auttaa kääntymään 2 hoitajaa tai hoitaja ja lähihoitaja. Tämä siksi kun potilaassa on kiinni niin monta eri laitetta ja ivpumpusta saattaa mennä jopa 4 eri lääkettä yhtä aikaa esim. kipulääke, nukutuslääke, verenpaineen nostatuslääke ja insuliini. ja lisäksi on kaikki valtimokatetri, keskuslaskimokatetri, dialyysikatetri ja tietysti tärkein, joka on ventilaattorin eli hengityskoneen letkut. Ihmisessä voi siis olla paljon kiinni kun on todella kipeä. Takaisin asiaan niin täällä on ollut tähän mennessä paljon hygieenisempää, että yhdellä pesulapulla pestään korkeintaa kädet ja kainalot ja vaihdetaan. Sitten rintakehä ja alapesu. Kasvot erikseen tietenkin ja lopuksi selkä ja takapuoli. Välillä kuitenkin näkee kuinka lähihoitajat pesee ensin takapuolen ja sitten selän, ei kyllä ole kovin hygieenistä.

Tää blogi teksti on oikeesti varmaan pelkkää tekstiä kun ei myö oikeastaan tehty mitään koko viikkona kun odotettiin vaan innoissaan matkaan kohti Glasgowta ja tehtiin kovasti koulutöitä iltaisin. Torstaina työskentelin erään sairaanhoitajan kanssa, jonka kanssa tunnuin puhuvan hänelle suomea. Hän jatkuvasti kyseli mitä sanoin ja sanoi ettei silti ymmärrän minua. Minulla alkoi olla jo paniikki kuinka en pysty tuottamaan hyvää englantia tälle henkilölle vaikka kaikkien muiden henkilöiden kanssa on sujunut todella hyvin ja on ymmärtäneet vaikken ole edes sanonut kaikkia sanoa oikein tai jotain. Koko työpäivä tuntui menevän mönkään kun takeltelin koko ajan enemmän kun yritin puhua niin täydellisesti. Kuitenkin jotenkin sain päivän mentyä lävitse. Jokaisen hoitajan kuka ei ole ole minun oma ohjaaja täytyy oman ohjaajan arvioinnin avuksi. Ja hän arvioi, että minulla on huono verbaalinen ja non-varbaalinen ulosanto potilaiden kanssa ja juuri päivä sitten toinen hoitaja kehui sitä. Huomasin tällä kertaa syynä taisi vain olla, ettei meidän kemiat tämän kyseisen henkilön kohdalla kohdanneet kun ei vain onnistunut. Olin vielä uusi ja ensimmäinen viikko niin tuntui, että olen pulassa.

No mutta siten koitti perjantai ja ensimmäinen viikko ICUssa olisi siis ohitse. Perjantai meni nopeasti kun vain odotti, että pääsisi lähtemään kohti bussiasemaa. Molemmat meistä tajusi vasta tässä vaiheessa viikkoa, ettei oikeasti olla mitään sen kummallisempaa tehty, mutta meinattiin korvata se kyllä kun päästään Glasgowhun. Molemmilla oli maanantaina seuraava työvuoro ja sekin oli molemmilla ilta. Joten päivä meni nopeasti saman potilaan kanssa kuin eilen ja sain tehdä aika paljon kun potilas oli jo sen verran hyvässä kunnossa. Hänellä oli trakea ja siinä puhe venttiili, jonka avulla pystyi puhumaan. Trakean pallongi tyhjennettiin ja potilas pystyi tuottamaan puhetta. Kyseisen mies oli ollut osastolla jo kuukauden, koska oli ollut paljon kaikkea. Hän alkoi olla jo tylsistynyt. Mutta ei tänä päivänä vaan taisi olla keskiviikkona kun hoidin tätä samaa miestä niin hän kertoi tietävänsä muutaman suomalaisen sanan ja kertoi tämän minulle kun kerroin olevani suomalainen sairaanhoitaja opiskelija. Pyysin häntä kertomaan, että mitä sanoja nämä olivat. Hän näytti elekielellä, että aion lyödä, koska ne saattaa olla loukkaavia sanoja. Hän normaalisti kirjotti paperille, jossei saanut selvää kun tässä vaiheessa ei ollut puheventtiiliä käytössä. Sanoin melkein yhteen ääneen hoitajan kanssa, että kirjoita vain, että kerron mitä ne tarkoittaa ja heitetään paperi pois jos ne oikeasti on loukkaavia sanoja. Hän alkoi kirjoittaa ja näytti paperia minulle ja paperilla luki " Rakastan sinua" Naurahdin ja miehen naama venähti kun sai tietää mitä ne tarkoittaa, hän kertoi ettei ikinä olisi voinut uskoa niiden tarkoittavan tuota asiaa. Oli todella ihmeissään tästä.

Sain osastolla tarkat ohjeet mitä saan ja en saa tehdä. Saan tehdä aamupesuja ja valvotusti vaihtaa siteitä ja avustaa käännöissä ja valvotusti tehdä imuja intubaatioputkesta tai trakeaputkesta. Saan myös sekoittaa lääkkeitä ja vetää niitä ruiskuun ja laittaa pumppuun valmiiksi ja asettaa määrät ja ajat, nämäkin valvotusti. Oikeastaan ainoa asia mitä, en saa tehdä on yhdistää letkua potilaaseen, tai tehdä hoitotoimenpiteitä ilman valvontaa. Olen myös saanut tehdä hengitysputken(intu/trakea) pallongin paineen tarkistusta ja kokeillut, että onko putken alapäässä jäänyt limaa tai muuta mähmää, mikä ei tule yskimällä tai imulla pois. Tärkeitäkin asioita on aina tarkastettava vuoron alkaessa. Aina on tarkistettava, että jos tulee hätätilanne niin sinun petipaikan ambu ei vuoda ja happi tulee seinästä hyvin. Myös imu katsotaan ja tarkistetaan, että maksimi paineet toimii ja ei ole vuotoja. Sängyn patja täytyy olla päällä kun se on ilmatäytteinen. Kaikkia tuli opittua ensimmäisen viikon aikana mutta nyt alkaa viikonloppu ja matka kohti Glasgowta!!
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
GLASGOW!!



 
Tästä se matka alkaa kuten ensimmäisen kuvan ilmeistä näkee niin innoissaanhan me oltiin kun viimein päästiin bussiin 40 minuutin odottelun jälkeen kun oltiin hieman ajoissa bussi asemalla. Matka siiderit mukana ja melkein bussin perällä istuttiin. Matka kesti puoltoista tuntia kunnes päästiin paikan päälle. Oltiin varattu GLasgowsta kahden hengen huone Euro hostelista. Matkan varrelta otin kuvan sillasta, en tiedä mikä silta se oli mutta kaunis ni tuli napattua kuva. Se oli noin vartti ennen Glasgowhun saapumista. Mutta sitten saavuimme bussi asemalle Glasgowhun ja otimme taksin asemalta yöpymispaikalle. Jännittyneenä odotimme, että miltä huoneemme näyttää.



Tältä meidän huone näytti. Oikeastaan ihan kiva ja ikkunastakin kiva maisema kun oltiin 7. kerroksessa. Mulle tuli mieleen vaan laivan hytti tosta huoneesta ja kaikist oudoin oli kun lavuaari oli vessan ja huoneen välissä missä sänky oli. Päästiin oikein kerrossänkyyn nukkumaan. Mutta olin ihan tyytyväinen hinta-laatusuhde oli ihan ok. Kuitenkin tuolla vain nukutaan, ei silleen ollut mitenkään huono. Mehän vain purattiin tavarat ja laitettiin itsemme kondikseen ja lähettiin katselemaan millainen yöelämä Glasgowssa on.
 


Ensin kuitenkin käväisimme alakerran hostellin omassa baarissa The Mintissä. Siellä käytiin juomassa yhdet ja ajateltiin, ettei tyhjään mahaan kannata syödä tilattiin Nacholautanen, oli kyllä hyvää. Sekä syötävä, että juoma ;). Katseltiin menoa myös siellä, kun siellä oli jotkut privaatti bileet ni kuuli hyvää musiikkia ja melko paljon ihmisiä. Kuitenkin haluttiin, jossain vaiheessa tanssimaan niin meidän oli pakko lähteä eteen päin. Myö lähdettiin ihan vaan kävelemään keskustaan, kohti ja toivottiin löytävämme, joku pubi.








No mutta eihän meidän tarvinnut edes etsiä kun meitä vastaan tuli pari tyyppiä ja kertoi, että kävelemme väärään suuntaan. He kertoivat, että meidän täytyy mennä Tingle nimiseen shotti baariin. Noh mikäs siinä ja lähdimme kävelemään siihen suuntaa, välillä jo kysyttiin neuvoa kun ei tajuttu kävellä tarpeeksi pitkälle. Mutta kuitenkin tuo ylläolevista ensimmäinen kuva on sielät, aika huono kuva mutta, siis seinällä oli lista eri shoteista, joita oli ainakin 30 erilaista. Maistettiin paria, mutta paikka oli tosi pieni, niin ei ollut tilaa istua missään. Joten päätimme, että juomme nämä muutamat juomat ja shotit ja sitten menemme muualle kun ei ollut edes kunnolla tilaa liikkua. Näimme ne samat ihmiset kadun varrella, jotka neuvoivat meidät Tingle-baariin. Noh ihmettelivät toki, että miksi tulimme jo pois, kerroimme paikan olevan niin täysi, ettei viitsitty äädä. Kysyimme, jotain toista paikkaa minne mennä, ennen kuin menisimme jonnekkin tanssipaikkaan. Löysimme vapaa-liput Kokomo nimiseen paikkaan mihin lähdimme myöhemmin. Mutta nämä ihmiset neuvoivat meidät TGI- Fridayssiin. Mehän menimme sinne ja löysimme listan coctaileja. Ajattelimme, että tässä yhdet ja sitten Kokomoon. Noh minä tilasin itselleni Haymarket nimisen drinkin ja Niina mansikka caipiroskan. Minun drinkissa oli mansikoita ja appelsiinia ja jotain. Meillä oli tosi hauskaa ja siellä soi hyvä musiikki. Kuitenkin matkamme jatkuu.








Lähdimme Kokomoon, jossa ei oikein paljon ihmisiä edes ollut. Mutta kyllä sinne vähän ajan päästä alkoi sitten ihmisiä tulla. Meillä oli ilta vasta alussa. Tanssittiin ja istuttiin ja juotiin. Ilta meni melko nopeasti mutta oli meillä hauskaakin. Niina yllytti lähtemään puhumaan paikallisille poliiseille ja silloha mentiin, kun Niina sano. Saatiin selfie poliisien kanssa ja Niina sai iha kuvaa. Kyllä ne poliisit oli ihan mukavia ja jutteli ja varmaan, ehkä tottunut? mutten kyllä varmaan suomessa poliiseille uskaltaisi edes mennä puhumaan. Mutta todistusaineistona on tuossa muutama kuva. Ilta meni tosiaan melko nopeasti ja  täytyihän meidä saada jotain yöpalaa. Mentiin hostellille joskus kolmen aikaan ja paikallisesta pitseriasta löydettiin evästä. Hyvää oli niinkuin kuvasta näkee. Tähän päättyi ensimmäinen ilta Glasgowssa.

































Seuraavana päivänä herättiin melko aikaseen jo kello 9 aikoihin. Tarkoituksena oli kierrellä kaupunkia ja mennä ehkä meille mainittuun museoon. Meille oli säiden suhteen sattunut todella hyvät säät, koska vettä ei satanut eilen eikä seuraavana päivänä. Eikä myöskään sunnuntaina kun lähdimme kotiin. Kuvia ottelin vähän ulkoa kun oli niin kaunis ilma. Seuraavat kuvat on yhdestä kauppakeskuksesta minne menimme vahingossa, koska se ei näyttänyt yhtään kauppakeskukselta ulkopäin. Myös matkan varrella oli vaatekauppoja ja syömäpaikkoja. Mutta tuolla kauppakeskuksessa oli yksi kerros missä oli vain ruokapaikkoja. Ei meinattu millään keksiä, että miten voisi valita, että minne menisi syömään. Kun oli nälkä niin alkoi tehdä mieli kaikkea. Yhdestä kaupasta olisin voinut ostaa kaikki kengät. Kauppa nimeltään MissDiva (se löytyy myös netistä) Ostinkin yhdet bling bling kengät, jotka ovat minun jalassani myöhemmissä kuvissa. Mutta pyörin ympäri kauppaa vaan niin lumoutuneena, että olisin voinut ostaa sieltä kaikki kengät. Minä ostin lauantai illaksi uudet kengät ja mekon. Niinakin innostui ostamaan paljo, että oikeastaan osti kaiken mistä piti. Meitä nauratti jälkeen päin kun huomasimme olleen koko päivän kaupungilla ja olimme shoppailleet yli 9tuntia. Noh kyllä päivä meni ainakin nopeasti ja kädet oli kipeät kantamisesta, myös jalat. Kaupungilla oli yhdellä kadulla oli hieno ja kallis kauppa, siellä olin monta sataa singeria ellei jopa tuhat joka seinällä oli näitä , kuvien joukossa on myös osasta niistä.  Yhden rakennuksen sivuun oli tehty metallinen riikinkukko kuvassa ei näy niin hyvin mutta oli kyllä hieno, myöhemmissä kuvissa  siinä on valot niin, ehkä näkyy hieman paremmin. Rakennukset on muutenkin kauniita ja täällä on ehkä vähän enemmän uudempaan kuin Dundeessa. Tuli nähtyä myöskin pinkki taksi niin täytyihän siitä ottaa kuva. Löydettiin 3 kerroksinen kauppa Forever 21. Ei varmaan edes käyty kaikkia vaatteita läpi kun oltiin jo tunti siellä seikkailtu. Mutta Niina löysi sieltä kaikkea kivaa ja minäkin löysin sieltä tämän illan mekon, josta on kuva myöhemmin. Täytyi vähän hullutella ja löytyi tosi isot arskat ja koska ne oli niin höhlät ni piti kuvata. Mut emmä niitä ostannu kylläkää ku hyvä et pysy päässä. Nähtiin myös kadulla säkkipillien ja rumpusoittajien bändi ja ne myi siellä cd:tä. Musiikkihan kuulosti niin hyvältä ni me molemmat ostettiin levyt!












No sitten palattiin huoneeseen vaihtamaan vaatteet ja valmistautumaan iltaan varten. Käytin Lidlin kautta ostamassa jotain syötävään kun ei shoppailultamme käyny ku lounas syömättä. Noh ensin tietenkin käytiin läpi mitä sitä oikein on ostettu. Matkalla TGI Fridayssiin nähtiin tämä hieno riikinkukko talon sivuissa kaikkine valoineen. Näytti kyllä tosi kauniilta. Kuvatkaan ei kerro niin paljon miltä täällä oikeasti näyttää. Melkein tänne täytyy tulla käymään, että voi kokea. Meidän matka lähti TGI Fridayssiin, koska halusimme tietää mitä nuo iso drinkit olivat mitä ed. iltana näimme. Noh sittenhän me sellaiset tilattiin itsellemme. Isot drinkit mansikka margaritaa. Hyvältä maistui ja oli juomalla kyllä kokoakin. Glasgowssa nähtiin ekan kerran riksapyöriä ja mietittiin jo hetken, että mennään sen kyytiin. Mutta se olisi maksanut jotain 30 puntaa vain yksi suunta niin ei sitten menty. Mutta Meillä oli kyllä hauskaa ja vaihdettiin sitten paikkaa ja mentiin taas Kokomoon. Meillä oli siellä niin hauskaan viimeksikin, että mentiin sinne sitten. Meillähän oli taas mukavaa, mutta jossain vaiheessa ihmisiä alkoi olla niin paljon, ettei enää mahtunut istumaan tai edes kunnolla liikkumaan niin lähdimme pois ja ajattelimme mennä kotiin. Mutta matkan varrella meidän mielenkiinnon herätti joku kapakkaan sisäänheittäjä ja mehän mentiin. Meidän piti mennä paikkaan nimeltään Replay mutta jostain syystä mentiin paikkaan nimelta Tunnel. Mutta saihan sieltäkin juomaa kyllä. Mutta tajuttiin paikan olleen vastapäätä sisäpuolelle minne meidän olisi pitänyt mennä.  Mutta oltiin siellä hetkinen ja sitten lähdettiin käppäilemään kohti majapaikkaan. Kuitenkin matkan varrella pysähdyttiin hieman ostamaan yöpalaa. Mutta kivaa oli huomenna olisi hieman kiertylyä keskustassa ja sitten matka bussilla kotiin. 


Meillä oli melkein kolmasosa lisää tavaraa kuin Glasgowhun mennessä. Meillä oli paljon kannettavaa ja silti piti vielä mennä hillumaan kauppakeskukseen, että jos vaikka löytyisi jotain tuliaisia vaikka, mistähän sitä tietää. Kierreltiin melkeen kaikki samat paikat kuin eilenkin. Mutta käsiä alkoi taas särkeä kun kantamista oli niin paljon. Kauppakeskuksessa oli myös kenkä-arvonta. Oli ostettava jotain kauppa-keskuksesta ja näyttää kuitti. Kerroit oman kenkäsi koon ja sait valita numeron 1-20 välillä, jokaisessa kaapissa oli kenkiä koosta 4-8 eli 36-41 ja kaikenlaisia kenkiä, jos ei ollut oma koko et saanut mitään. Jos siellä oli sinun kokosi niin sait sovittaa, jos kengät sopi voitit ne. Kokeilin kahdesti kun oli kaksi kuittia. Kokeilin ensin omaa syntymäpäivää ja ne olivat isot koko 7 ja sitten kokeilin 12, koska oli päivä 12.4 ja minun maailman ensimmäinen nimipäivä, jota vietin Skotlannissa Glasgowssa. Mutta toisella kerralla tuli liian pieni koko 5. Mutta kokemus oli hyvä ja hostelli hyvä, voisi lähteä uudestaankin. :) Tähän päättyy tämä viikko. Koitan pian kierjoitella kahdesta viikosta kun oon hieman jäljessä, saatan myös lisäillä jos jotain olen unohtanut mutta toivottavasti saatte tästä jotain irti. :)