Huomasin unohtaneeni käyneeni samana sunnuntaina Fionan kanssa St. Andrewsin kaupungissa lähellä Dundeeta. Se on noin puolen tunnin matkan päässä. Siellä kävimme katsomassa St.Andrewssin linnaa ja katetraalia mutta minulla on niistäkin kuvat kamerassa, mutta tarkoituksena on mennä sinne vielä uudestaan :)
Unohdin kertoa, näistä iki-ihanista linnuista, joita täällä on. On lokkeja ja kaikkia muita lintuja. Ensimmäisten viikkojen aikana heräilinkin niihin enkä saanut unta, kosa ne kirkuu rääkyy, räkättää, ja vaikka mitä, välillä on yksi ja välillä hieman useampi. Mutta siis ei päivääkää ilman lintujen ääniä. Heh.
Unohdin myös lisätä hyvä kuvan siitä kun täälläkin satoi lunta.. Edellinen päivä oli aurinkoinen ja illalla oli valkoinen peite maassa, joka kuitenkin suli seuraavan päivän aikana.
Minulla oli maanantaina 9.pv makuu ja sitten vielä kaksi vapaa päivää. En kuitenkaan nukkunnut makuupäivänä kovin kauaa vaan lähin hillumaan kaupungille, mitä olen tehnyt paljon jo ensimmäisten viikkojen aikana. Minusta on vaan on mukavaa lähteä, tonne ja kävellä ympäriinsä. Rakennukset ovat kauniita ja monet kivitaloja. Muistuttaa minusta linnoja ja muita. Mutta kaunista on ympäristössä. :)
Kuvissa on ehkä hieman heijastuksia, koska ne on otettu bussista. Tarkoituksena kyllä lähteä joku pv ihan kävelemään Ninewellsista keskustaa, niin saa ehkä vähän parempia kuvia. Mutta näistäkin taloista näkee kuinki kauniita ne ovat, kuin linnoja. Ehkä mieki saan joskus oman "kotilinnan" ˆˆ Kuitenkin makuupäivää ei voinut millään heittää hukkaan, koska oli todella hyvä ilma. Tuuli kyllä haittasi vielä mutta sentään aurinko paistoi. Myös tietenkin menin kiertelemään ostoskeskusta. Sitä on kyllä melkein joka päivä menty kiertelemään ja käymään aamupalalla, lounaalla taikka muuten vain. Välillä myös kauppoja kierrellessä olen pongannut niitä pöllöjä.
Tässä on ainenkin ne kaupat missä tulee eniten käytyä. Nimittäin primark. :D En aiemmi ollut edes kuullu koko kaupasta mutta kyllä siellä on käyty monesti, myös ostamassa Sallalle pöllötyyny, pöllökynnet. Voihan pöllö. :D Mutta tuo kyltti löytyy New Lookista ja sopii ihan muhun. Oonhan mie muutamat kengät ostanukkin jo. Hups. Mutta vapaa päivä meni nopeasti ja loppuillan vietin "olohuoneessa" tehden verkkokurssin toista ja kolmatta osaa, jotka sitten sainkin valmiiksi tänä maanantaina niin tarvitsi vain jäädä odottamaan neljännen osion aukeamista. Opinnäyte työhön en ollut ehtinyt syventyä vielä, joka kerta kun käyn kaupungilla tuntuu, etten silti ole nähnyt kaikkea. Joten kävin siis melkein joka päivä kaupungilla, aina kiertäen vähän enemmän. Quiz on se kauppa mistä ostin sen iihanan mekon ja ostin sieltä myös toisenkin mekon kun se oli alennuksessa vain 10 puntaa ˆˆ ja olen katsellut noita laukkuja tuota turkoosia ja keltaista mutta en osaa päättää kumman ottaisin. En jaksa tähän edes laittaa kaikkia kuvia pöllöistä, ehkä teen omistuksen Sallalle yhen erikseen pöllökuvia? Olen kuitenkin alkanut pysyä mukana, kun joku Dundeelainen tai yleensä skottilainen avaa suunsa. Vastaan tulee päivittäin melkein uudenkuuloisia aksentteja. Mutta omakin puhuminen alkaa sujua melko hyvin. Ja täällä on kyllä kaikki niin ystävällisiä. Kuulen edelleen monesti "sorry" ja huomaan itse myös tekeväni sitä. Kun tullaa vastaan käytävällä ja kävelee samaa puolta ja ei ymmärrä väistää. "Sorry" Kun vahingossa hipaiset toisen kättä "sorry" tai muita vastaavissa tilanteissa sen kuulee. Ja verraten Suomeen saisit mulkaisin ja murahduksen tai parhaimmasssa tapauksessa " varo vähä" tms :D.
Tiistaina lähdin käymään The Unionissa. Se on siis iso rakennus jossa on The liar bar, Air bar, Mono, 4play ja 5floor. Kaikissa yleensä päivittäin jotakin tapahtumia. En muista mainitsinko jo, että alkoholi on täällä halvempaa. Kuvassa on Cosmopolitan drinkki, joka maksoi 2,5 puntaa. Mutta siis kävin vaan viettääs vähä vapaa päivää, mutta ilokseni myös löysin tuttuja. :) Katie tuli samaan paikkaan ja muutama muukin tuttu kenet olin tavannu ja tutustunut great castby illassa. Seuraavan vapaapäivän vietin täällä majoituksella. Olen käynyt uimassa monta kertaa, kun täällä majoituksella tosiaan on se uima-allas. Aloitin myös kyykky-haasteen ja vatsalihas-haasteen. Koitan keksiä kaikkea tekemistä, etten kerkeäisi miettiä koti-ikävää, joka on suuri. Se tuntuu suurenevan kokoajan. :) Ja niin ne vapaa päivät vaan hurahti ja sitten taas töiden pariin.
Minulla oli siis alkamassa 4 pv putki ja ilta-aamu-ilta-aamu meiningillä. Ehkä vähän tyhmää mutta näin oli vuorot suunniteltu. Mutta menin siis töihin ja päivähän oli siis 12.3 kolmas viikko. Alistairin olin nähnyt viime viikolla ja hän allekirjoitti viimeiset paperit, jotka minun piti kyllä skannata, mutta tässä kirjoittaessa huomasin sen unohtaneeni... mutta kuitenkin, pieni palaveri Alistairin kanssa, jossa hän kysyli minun kuulumisia ja miten minulla on mennyt. Minullahan on siis mennyt todella hyvin ja olen saanut tehdäkkin paljon ja nähnyt. Käynyt muutaman kerran katsomassa mahalaukun tähystystä ja onhan sieltä, jotain löytynytkin, lääkäritkin olleet mukavia ja kertoneet mitä ja mistä on ongelma löytynyt ja mitä asialle tehtiin. Töissä olen päässyt sekoittamaan i.v lääkkeitä ja käyttämään i.v pumppuja. Alan saada näppituntumaa, ja pystyn jo hoitamaan itse yhtä potilasta. Tietenkin ohjaajani tarkistaa tekemiseni, mutta siis itsenäisempi työskentely alkaa sujua paremmin. Minulle myös annetaan vastuuta. Olen jo tällä kolmannella viikolla työskennellyt omaan potilaan kanssa. Työt sujuu hyvin ja, koska kielen ymmärrys ja puhuminen alkaa sujua kokoajan paremmin niin itsenäisesti työskentylykin sujuu paremmin. En enää muista tarkkaa päivää taisi olla lauantai tai sunnuntai kolmannella viikolla kun yhdelle potilaalle laitettiin central-line olisko se nyt keskuslaskimokatetri siis tuoho kaulaan dialyysia varten kun munuaiset ei toiminut ollenkaan, virtsaa tuli ehkä 2-7 millii tunnissa. Kuitenkin jatkuvasti nesteytystä oli niin olisi vähän enemmän pitänyt mennä. Samaan aikaan oli osastolla myös toinen dialyysipotilas. Tuolla osastolla on kaksi dialyysi paikkaa, jossa sitä voidaan antaa. Muuten dialyysipotilaat olisivat Munuaisiin erikoistuneella ja dialyysiosastolla, mutta heillä oli vielä niin paljon kaikkea muuta mitä ei siellä osastolla olisi voinut hoitaa. Sinne osastolle tuli aina dialyysihoitajat, jotka kytki potilaan koneeseen ja tarkkailivat dialyysin aikana, koska verenpaineet yleensä laskevat, koska veri otetaan pois potilaasta ja puhtaana laitetaan takaisin. Yksi näistä dialyysihoitajista näytti minulle kuinka tämä tapahtuu ja sain olla siinä mukana. En sitä kuitenkaan nyt niin hyvin muista enää, mutta hyvä tilaisuus nähdä ja tehdä. Toisen dialyysi potilaan kohdella oli ongelmia katetrin kanssa. Se ei oikein toiminut vaikka suoni oli iso. Dialyysia ei voi tehdä käden tai käsivarren pieniin laskimoihin, koska paine jolla verta menee edes takaisin on niin suuri, että se hajoittaisi suonet. Sen takia sen täytyy olla kaulalaskimossa tai reisilaskimossa. Hänelle oli edellisenä päivänä yksi laitettu ja seuraavana päivänä laitettiin uusi toiselle puolelle kaulaa, avustin siinä lääkäriä. Kolmas laitettiin seuraavana, joten tämä josta aloitin kertomaan taisi tapahtua sitten sunnuntaina. Potilas saatiin kytkettyä dialyysiin ja verenpaineet olivat aluksi 150/80 luokkaa tai vähän vähemmän. Kuitenkin paineet oli tällä potilaalla olleet melkein keskitason yläpuolella, ja kaikilla paineet laskevat. Dialyysi aloitettiin ja kaikki sujui alku ongelmien jälkeen hyvin. Dialyysia oli jäljellä n. 7 minuuttia, kun olin ohjaajani kanssa katsomassa potilasta ja että kaikki on hyvin. Potilaalla oli myös omaisia vierailemassa. Paineet olivat laskeneet 110/60 tienoille, joka on aika paljo siitä mitkä lähtöpaineet olivat. Näitä paineita tarkkailtiin koko ajan. Ohjaajani puhuin potilaalle ja oli muistaakseni antamassa antibiottia boluksena. Yhtäkkiä potilaan puhe meni puuromaiseksi ja näin kauempaa kuinka hänen silmät pyörähti ja paineet romahtimat 68/48 ja pulssi laski. Olin varma, että tässä tulee elvytys. Dialyysihoitaja juoksi kytkemään dialyysin pois ja veret takaisin. Soitti numeroon 2222 josta koko med-tiimi eli elvytysryhmä saapuu paikalle. Kuin taikaiskusta paineet alkoi nousta ja pulssi alkoi nousta ja potilas alkoi reagoida. Tilanne meni yhtä nopeasti ohitse kuin tulikin. Ryhmä tuli paikalle eikä hätätilannetta enää ollutkaan. Kuitenkin näin, että paikalle saapui n.7 ihmistä jos laskin oikein. Kuitenkin tämä oli jännä tilanne. Itse vähän tunsin olevani tiellä. Mutta hyvä tietää miten tälläisissä tilanteissa ryhmä toimii ja tulee kyllä paikalle nopeasti. Mutta tämä tilanne onneksi laukesi. En tiedä mistä ja mikä tilanteen aiheutti kun kyseisellä potilaalla oltiin tehty pään ct kuvaus mikä oli ihan normaali. Kuitenkin näissä tunnelmissa lähdin "viikonlopun"viettoon. Minulla piti olla vain kaksi vapaata mutta vaihdoin vuorojani, jotta pääsen viettämään 17.päivä pyhän patrikin päivää.
Olen saanut hyvää palautetta jo näin ensimmäisten viikkojen jälkeen. Työntekoa helpottaa myös kun lääkkeet on samoja ja tunnistan ne siis kun moni on vaikuttavan aineen nimellä, esim. parasetamol, bisoprolor, asperin jne ja yms. Ohjaajani sanoi yksi päivä, että voisin jo mennä sinne osastolle "oikeisiin" töihin kun olen niin oma-aloitteinen ja osaan hyvin. Kehuja saanut myös aseptiikasta. Mutta välillä kyllä huomaa, että kyllä on ergonomia niiin kaukana, ehkä itekki välillä syyllistää, mutta usein teen sen kyllä itselleni parhaaksi. Välillä kuitenkin pieniä asioita pistää mieleen, koska olen luonteeltani sellainen, että tarkkailen hetken ja sitten alan hommiin. Välillä sekin alkuviikkojen aikana huomasin, että aina täytyy vastata jotain tai et ymmärtänyt. Siis eihän koto-suomessa tarvitse vastata, jos joku neuvoo tehtävän ja siis nyökkäys riittää. Mutta täällä on vastattava esim, okay, mmh, yes tms.
Joten minulla oli siis maanantaista vapaata keskiviikkoon asti, torstaina menin aamuksi töihin. Maanantaina kiersin vain ympäri keskustaa ja ostoskeskusta. Olin aika väsynyt, kun jotenkin ei vieläkään osaa täällä nukkua. Etenkin kun ensimmäisen viikon jälkeen, sänkykin hajosi. Siellä pohjalla on ritilät, jotka on nahkanauhalla yhdistetty tietyinvälimatkoin. Nauha napsahti ja takapuoli tipahti kohti lattiaa. Tietysti ei paljon, mutta kuitenkin. Onneksi sain vara-ritilät ja nyt on voinut nukkua mutta kyllä ne jouset tuntuu välillä ikävästi selässä ja kyljissä. Myöskin sänky natisee. Tietenkin haluaisin nukkua kotona omassa sängyssä. Mutta siis päivä meni nopeasti ja loppupäivän kirjoittelin blogia.
.jpg)
Ulkona paistoi taas ihana aurinko ja kevät teki tuloaa, kukkia puissa ja kukkapenkit alkaa saamaan väriä. Nättiä :)
Tiistaina oli siis St.Patricks Day. The unionilla oli isompi tapahtuma ja koko päiväksi tehtävää ja ohjelmaan. Lähdin sinne jo aamuyheksän aikoihin, koska siellä sais aamupalaa. Namnam pekonilla täytetty sämpylä. Hyvää oli ja aamukahvit irkkumusiikkia kuunnellessa. Myöskin lähdin sen takia, että saisin hatun. He jakoivat ilmaiseksi hattuja ja pantoja patrikin päivään liittyen. Käväisin myöhemmin vaihtamassa kengät mutta palasin sitten myöhemmin takaisin. Tapahtumaan oli ilmainen sisäänpääsy kello 19. asti, mutta sen jälkeen tarvittiin lippu, mitä minulla ei ollut. Mutta onneksi olin valppaana facebookissa ja sain lipun yheltä mukavalta tytöltä, joka myi oman lippunsa. :) pääsin siis viettämään koko päivän unionilla.
Suurin osa ihmisistä alkoi ryyppäämään aamu yhdekseältä. Mie jätin juomisen kahviin ja limsaan. Kaikkialla oli vain vihreää. Oliko yllätys? Ensimmäinen bändi,jonka kuulin oli nimeltään Mad Ferret. Musiikkia olisi voinut kuunnella koko päivän. Sain kuitenkin hienon hatun. Sain tuon t-paidankin, mutta en laittanut sitä päälle, kun minulla oli jo vihreä hame. Vietin siis kokopäivän yksin unionilla. :D Seurailin, että mitä ihmiset tekee. Ryyppää :D Mutta siis päivän aikana oli paljon tehtävää. Air-baarissa oli pubi-visa. Hauska kuunnella sitä, mutten aina ymmärtänyt kyllä, että mitä he sanoivat. Myöhemmin illalla oli myös karaokea. Alakerrassa oleva mono aukesi myöhemminn ja siellä oli uv-glow bileet. Myöskin oli 4playssa kasvojen maalausta ja hiustenlaittoa. :) Tykkäsin kyllä ja olinkin melko myöhään. Kävin vähän tanssimassa ja sitten kotiin nukkumaan. Mutta hyvä kokemus, ehkä olisi vielä ollut mukavampaa, jos olisi ollut kaveri mukana. Mutta olihan se käytävä kokemassa kerran täällä ollaan.
Tosiaan unohdin mainita, että yhedessä vaiheessa palohälyttimet laukes ja kaikki marssitettiin ulos. Iso lössi porukkaa ootti vaa, millo pääsee sisälle. Kyllähän me sisälle päästiin jonkuun 15minuutin päästä. Mutta kesti melkeen tuplaten päästä sisälle. Toi drinkki oli nimeltään sweet shamrock. Maistu tosi hyvälle ja onneks muistaa mitä siin oli ni voi testailla jos kotona sit joskus sais tehtyä samaa. Kaikkialla oli vaa virheetä, ja olihan se nyt mentävä naamaa ottamaa väriä ja olkapäähä tollain söpö glitteri apila. Se pysy tossa pari pv vaikka kävi suihkussakin. Söin päivälllä sellasen burgerin ku ulster burger. Sen sisäl oli pihvi, paistettua sipulia, paistettuja perunoita ja salaattia ja majoneesi. YAM! :P kuvassa on vaa min iltapala. Kuten kuvistakin näkee, että baarimikoilla oli kiirettä ja suurinosa tilaili vaan tota mitä mieki. Kyllähän ihmiset tilaili sellasia kannujakin. Ja tietty guinnessii, Tolloin oli tarjouksena guinness ja sit siihe pikku jameson tynnyri. Kuvaa ei oo, mutta se oli sellain shottilasi tynnyrinmuotonen ja pysty laittaa roikkuu lasin reunaa. Mutta tykkäsin ja oli kivaa. Seuraavan päivän vietin puoliks nukkuen ja puoliks "olohuoneessa". Tein blogia ja koulutehtäviä, joten käytin päivää hyödyksikin. Kävin myös keskustassa ruoka kaupassa.
Sitten tuli työpäivä. Torstai 19.3. työpäivä oli melko hiljainen, vai muutama potilas ja heilläkin vain tarkkailuja tunnin tai kahden tunnin välein. Se meni nopeasti kun oli jotain, mitä illalla odottaa. Olin menossa katsomaan Dundeen universityn oppilaat oli tehnyt musikaalin The Addams family. Musikaali oli todella hyvä ja esityksessä oli todella hyviä laulajia. Sanat eivät riitä kuvaamaan sitä esitystä. Olisi pitänyt olla paikan päällä itse sitä, katsomassa. Olin onnellinen, että sitä lähdin katsomaan.
Tällä viikolla minulla oli torstaina aamu ja perjantaina ilta ja sitten lauantaina ja sunnuntaina yövuorot. Perjantaina oli auringon pimennys. Täällä se oli aamulla puoli yhdeksän aikoihin. Tietenkin piti mennä sitä katsomaan kun en aiemmin ole nähnyt, vaikkakin minulla ei ollut mitää millä katsella, mut tehty kiikari ei oikein toiminut. Mutta näin mie vähäsen kylläkin. Iltavuorokin oli melko hiljainen ja mutta töitä oli kyllä. Päivät on alkanu menemään jotenkin nopeammin.
Viikonloppuna yövuoroissa oli vähemmän potilaita. Kuitenkin eräs potilas oli todella rauhaton ja hoitaja joutui istumaan vieressä, kun tämä ei meinannut rauhoittua. Tällä potilaalla oli todella suuri vatsa ja ase oli todella pinkeä eikä joustanut. Ja jotain muutakin oli todella pielessä, kun ei oikein mikää onnistunut ja virtsaa ei tullut. Loppujen lopuksi jouduimme pyytämään ICU lääkärit katsomaan potilasta. Potilas siirrettiin loppujen lopuksi intence care unittiin. Hänellä ei ollut nyt kaikki kohdallaan ja vaati lisää hoitoa. Kuitenkin näin siis tulevan harjoittelupaikkani samalla. Paikka näytti jännältä. Mutta odotan sitä kyllä. Seuraavana yönä ei tapahtunut mitään niin paljon. Perusjuttuja, yöt on menneet hyvin ja hyvin olen jaksanut valvoa. Mutta päätän tämän kirjoituksen nyt tähän. Minulla ois taas viikosta kirjoitettavaa. Kävin kiertelemässä keskustassa ja sain vielä nukuttua päikkärit. Palaillaan. Kello on jo 2:35 aamulla. Täytys mennä nukkuu. Heihei.
